KYLMÄKOSKI-RYIJY -LAHJOITUKSEN VASTAANOTTAMINEN KESÄLLÄ 2006
Huhtikuun loppupuolella 2006 Marius Hörhammer Vantaalta otti kuntaan yhteyttä ja kertoi hallussaan olevan Kylmäkoskiryijyn vuodelta 1796. Hänellä ei enää jatkossa ollut sijoituspaikkaa ryijylle ja hän kertoi olevansa valmis lahjoittamaan sen Kylmäkosken kunnalle, jos sopiva paikka sille löytyy.
Ryijy on kuvattu vuodelta 1924 olevassa kirjassa Finlands ryor, sivulla XL.
Ryijyn sijoituspaikka löytyi valtuustosalin seinältä. Yhteyttä pidettiin puolin ja toisin.
Kunnanjohtaja Heikki Partanen, sivistystoimenjohtaja Aila Nuppula ja kirjastonjohtaja Marja-Leena Seppälä kävivät noutamassa ryijyn ja vanhan ryijykirjan 28.6.2006 Vantaalta. Valitettavasti lahjoittaja Marius Hörhammer oli sairastunut vakavasti ja tapaaminen hänen kanssaan ei enää onnistunut, eikä myöskään hänen saapumisensa Kylmäkoskelle luovuttamaan lahjoitusta.
Tietoa ryijyn alkuperästä ei ole saatu. Sen on ryijykirjan mukaan omistanut mm. luutnantti Eino Valtonen.
Ryijy on Hörhammerin kertoman mukaan ollut myös jossakin vaiheessa Australiassa.
Ryijyn julkistamistilaisuus pidettiin 4.7.2006. Se on nähtävissä Kunnantalolla, valtuustosalin seinällä.
Ryijyn koko on 144x198 sm. Loimi liinalankaa, kude villainen, valkoinen; 18 a' 22 lankaa nukkarivien välissä, nukka villaa, 1,5 sm pitkä., 3 lankaa solmussa. Omistanut v. 1921 luutnanatti Eino Valtonen.
Ryijy kuuluu taajanukkaisiin. Ryijyt, joita on saatu talteen Suomen Ryijykirjan mukaan (ruots.p 1921) Tampereen vesistön lounaispuoleisista seuduista, ovat toisilleen läheistä sukua , niissä on paitsi puuaihetta, naispareja ja keskialan kiertävä sarja rengassolmuja tai siivilänosia. Kylmäkoskelaisessa ryijyssä on edelleen nelikulmainen keskuskilpi, mutta tässä tapauksessa on kilvessä vuosiluku ja omistajattaren nimikirjaimet sekä näiden alla vinoneliön välissä malja (ehkä ehtoolliskalkki). Kilven yläpuolelle on sijoitettu kolme suippolatvaista puuta ja alapuolelle puu, jonka kummallekin puolelle on kudottu morsiamen kuva. Keskialan reunoja kiertää sarja rengassolmuja, ja nelinkertaista reunusta koristavat polveilevat raidat ja pystyneliöt. Rengassolmuryijyjä tavataan erikoisesti Satakunnassa. Tämä ornamentti, joka on läheistä sukua siivilänpesosen kanssa esiintyen usein sen sisarmuotona vrt. ryijy Kylmäkosken tienoot, tavataan jo esihistoriallisessa kalustossa ja on varsin tavallinen klassisella keskiajalla, joilta se on todettu esim. roomalaisesta mosaiikista, monista käsikirjoituksista, kirkollisesta kalustosta ja seinätiilistä. Mielenkiintoinen tosiasia on, että tapaamme aiheen meillä mm. Vanajan kirkon katolilaisaikaisessa alttarikaapissa. Se esiintyy myöskin Maarian kirkon seinämaalauksissa 1400-luvulla.
